Psyykkisen valmennuksen konkreettinen hyöty

Me tarvitsemme ja käytämme psyykkisiä taitoja joka ikinen päivä arjessamme ja sen erilaisissa ympäristöissä, ja ne vaikuttavat oleellisesti meidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme ja onnellisuuden tunteeseemme.

Psyykkinen valmennus antaa mahdollisuuden ja työkalut, teoriatiedon ja harjoitukset, joiden avulla jokaisen on mahdollista parantaa omalla kohdallaan alla olevan listan psyykkisiä taitoja.

• Parempi itsetuntemus
• Vahvempi itseluottamus
• Taito rakentaa tavoitteenasettelu, joka tukee optimaalisella tavalla matkaa kohti omia unelmia
• Parempi tunteiden- ja ajatustensäätelyn taito
• Vahvempi ja pysyvämpi motivaatio
• Taito käyttää mielikuvaharjoittelua tukena omien tavoitteiden saavuttamisessa
• Vahvempi ja pysyvämpi keskittyminen
• Parempi stressinsäätelyn ja -hallinnan kyky
• Taito onnistua omalla huipputasolla itselle tärkeissä hetkissä ja tilanteissa
• Taito oppia näkemään kiitollisuus ja onnelliset hetket omassa arjessa, sekä löytää hymyn ja positiivisuuden voimavarat omasta itsestä
• Avaimet läsnäolon- ja hetkessä elämisen taitoihin

Miten nämä konkreettiset hyödyt voi saavuttaa?

Me kaikki voimme lähtötilanteesta huolimatta kehittyä psyykkisissä taidoissa ja tulla niissä lopulta taitavaksi. Psyykkinen valmennus antaa tälle yksilölliselle kasvumatkalle niitä työkaluja, joilla jokainen voi vahvistaa omaa itseään yhä tasapainoisemmaksi ja hyvinvoivemmaksi ihmiseksi omassa itsessään ja arjessaan. Näiden valmennuksen antamien työkalujen ja ymmärryksen lisäksi kehittyminen ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii aina ihmisen omaa aikaa ja panostusta.

Psyykkisestä valmennuksesta saataviin hyötyihin vaikuttaa useampi eri asia ja muuttuva tekijä. Me ihmiset olemme erilaisia ja ainutlaatuisia, meidän lähtötilanteemme, eletty elämämme, tavoitteemme, persoonamme, panostuksemme määrä, sekä monet yksilölliset tekijät, eroavat toisistaan. Tämä kaikki vaikuttaa luonnollisesti siihen minkälaisia tavoitteita on realistista asettaa, millä tahdilla ja millaisiin tuloksiin valmennuksessa päästään.
Huolimatta näistä muuttuvista tekijöistä ja yksilöllisistä tavoitteista matka kuitenkin etenee kaikilla hyvin samankaltaisten oivallusten ja askeleiden kautta.

Meillä jokaisella on omia yksilöllisiä ajatus- ja toimintamalleja, joiden syntymiseen ja rakentumiseen on vaikuttanut koko meidän tähänastinen elämänkaaremme ja kuljettu matkamme. Me koemme yksilöllisesti ja eri tavoin erilaisissa tilanteissa erilaisia tunteita, me reagoimme elämään ja sen erilaisiin tapahtumiin, hetkiin ja asioihin, omalla yksilöllisellä tavallamme. Näihin em. ajatus- ja toimintamalleihin, omiin psyykkisiin taitoihimme, me koemme usein kaipaavamme muutosta, me haluamme vahvistua stressin hallinnassa, tunteiden ja ajatusten säätelyssä, me kaipaamme lisää itseluottamusta, haluaisimme säilyttää ja saavuttaa vahvemman motivaation, keskittyä ja onnistua paremmin tärkeissä hetkissä ja tilanteissa, tai haluaisimme pitää tavoitteita tavoitellessa tekemisen tason korkeammalla ilman isoja notkahduksia tai kesken jättämisiä.

Ennen kuin me voimme vahvistaa ja kehittää näitä em. psyykkisiä taitojamme, meidän täytyy ymmärtää miten me toimimme, tunnemme, ja käyttäydymme niiden kohdalla juuri tällä hetkellä. Psyykkinen valmennus ohjaa pysähtymään niiden asioiden ja kysymysten äärelle, jotka antavat mahdollisuuden tunnistaa ja ymmärtää em. omia jo olemassa olevia ajatus- ja toimintamalleja.

”Valmennuksessa voidaan esimerkiksi miettiä konkreettisia tilanteita, joissa omat psyykkisten taitojen ongelmakohdat tulevat esille, pohtia uusia toimintamalleja ja asettaa uudenlaisia tavoitteita, joihin pyritään valmennuksen aikana.”

Omien ajatus- ja toimintamallien tunnistamisen, ymmärtämisen ja myös hyväksymisen jälkeen, psyykkinen valmennus antaa niitä työkaluja, joiden avulla jokainen voi harjoitella ja vahvistaa yksilöllisesti omia psyykkisiä taitojaan. Ja tämän tärkeän prosessin kautta meidän on mahdollista saavuttaa omissa psyykkisissä taidoissamme jotakin uutta, pysyvää, ja aitoa.

”Asiakas koki jännittävänsä kovasti kisatilanteessa, joka vaikutti kisasuoritukseen negatiivisesti, hän ei saavuttanut koskaan omaa taitotasoaan, eikä pystynyt nauttimaan hetkestä, johon oli tähdännyt pitkään.

 

Aikaisemman negatiivisten tunteiden kanssa painimisen, niiden pakoilun, kieltämisen, tai niitä vastaan taistelun sijasta psyykkisessä valmennuksessa alettiin nyt opetella tunnistamaan näitä tunteita, ymmärtämään niitä, ja myös hyväksymään ne. Ja kun tämän tehdyn tutkimustyön jälkeen jännitys ei ollut enää vain epämääräinen ahdistava tunne, päästiin valmennuksessa rakentamaan ja harjoittelemaan uutta ajatus- ja toimintamallia, uutta tapaa reagoida jännitykseen.

Harjoittelun tuloksena asiakkaan paradoksaalinen jännittäminen tulevaa mahdollista jännitystä kohtaan helpotti, jonka seurauksena häntä ei enää jännittänyt niin paljoa ja usein. Ja jännityksen tunteen noustessa pintaan, taistelemisen sijasta asiakas oppi hyväksymään tunteensa, eikä enää pelännyt sitä, hän tiesi mitä hän teki, eikä jännitys muuttanut asiaa mihinkään. Lopputuloksena asiakkaan kilpasuoritukset nousivat omalle taito- ja osaamistasolle, jonka lisäksi hän löysi taidon elää hetkessä ja nauttia kisatilanteessa.”

Erilaisista yksilöidyistä tavoitteista huolimatta, haluan itse nähdä psyykkisen valmennuksen tähtäävän aina lopulta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Näin siksi, että kokonaisvaltainen lopputulos on yleensä aina toimivin ratkaisu ajatellen myös yksittäisiä tavoitteita. Ihminen on psyykkinen, fyysinen, ja sosiaalinen kokonaisuus, jossa kokonaisvaltainen hyvinvointi tuo yleensä mukanaan parhaan tuloksen ajatellen myös yksittäisiä psyykkisiä taitoja ja niille asetettuja tavoitteita.