Kilpaurheilu

“Kilpaurheilijoiden motivaatio ja asenne tekemiseen on tänä päivänä huipputasolla, kilpailu on kovaa ja erot pieniä, kukaan ei enää pärjää vahingossa. Tämä kaikki nostaa tarvetta keskittyä yhä uusiin alueisiin, löytää niitä asioita, jotka erottavat voittajat seuraavista, ja saavat yltämään yhä tasaisemmin omiin huippusuorituksiin.”

Kilpaurheilun taso on tänä päivänä lajista riippumatta todella korkea. Ravinto- ja harjoitusohjelmat, harjoitusmäärät, valmennus, kehonhuolto, lisäravinteet, koko paketti on viety äärimmilleen, ja tietotaito näissä asioissa on huippuluokkaa.

Me tiedämme tänä päivänä, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Kilpaurheilija ei vie kisatilanteeseen ainoastaan kehoaan, vaan myös mielensä. Me olemme tienneet pitkään sen, että mikäli kilpaurheilijan keho ei ole kunnossa, lopputulos ei ole optimaalinen. Tänä päivänä me tiedämme myös sen, että jos ihmisen mieli ei ole kisatilanteessa valmis, kehokaan ei toimi optimaalisesti, eikä lopputulos juuri koskaan ole paras mahdollinen, ja vastaa olemassaolevaa taitotasoa.

Tästä kokonaisvaltaisesta ymmärryksestä johtuen psyykkisen valmennuksen mukana oleminen kasvaa koko ajan kilpaurheilussa. Nykypäivän urheilija haluaa lähtökohtaisesti olla kisahetkellä paras mahdollinen oma itsensä, vähempi ei enää riitä hänelle. Hän ei halua viedä kisapaikalle ainoastaan huippuunsa viritettyä kehoa, hän haluaa viedä sinne myös mielensä, joka on valmis johdattamaan hänet parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Jokainen meistä voi lukea läpi listan psyykkisistä taidoista (kohdasta: psyykkiset taidot), ja miettiä miten ne voivat parhaassa tapauksessa vaikuttaa kilpailijan kisahetkestä suoriutumiseen, sekä suoranaisesti itse kisasuoritukseen. Psyykkiset taidot voivat olla kilpailijan heikkous, tai vahvuus, olla syy epäonnistumiseen ja selkeään oman tason alittamiseen, tai johdattaa omaan huipputason suoritukseen.

“Psyykkinen valmennus ohjaa, tukee, ja kannustaa kilpailijaa ymmärtämään, oivaltamaan ja kehittymään psyykkisissä taidoissa niin, että niistä ja hänen mielestään tulee yksi hänen vahvuuksistaan.”

Tavoitteena psyykkisessä valmennuksessa kilpaurheilijan kohdalla ovat vahvemmat psyykkiset taidot, jotka johdattavat hänet yhä uudestaan omaan huipputason suoritukseen niin harjoitus- kuin kilpailutilanteessakin. Yksilöidyistä psyykkisistä taidoista huolimatta kilpaurheilijankin kohdalla lopullinen tavoite on kokonaisvaltainen hyvinvointi, tasapaino ja tyytyväisyys omasta itsestä ja elämästä. Näin siksi, että tämä tuo yleensä aina lopulta mukanaan parhaan tuloksen ajatellen myös yksittäisiä psyykkisiä taitoja ja niille asetettuja tavoitteita.

Ja koska kilpaurheilu ei ole aina pelkkää onnistumista ja ennätyksestä toiseen hyppimistä, tukee psyykkinen valmennus yhtä lailla urheilijaa uskomaan omaan itseen ja omaan tekemiseen, sekä läpikäymään ja pääsemään yhä nopeammin, tehokkaammin ja myös kivuttomammin eteenpäin, kilpauran haastavista hetkistä ja ajanjaksoista.

Nämä em. asiat pätevät niin yksilö- kuin joukkueurheilussakin, vaikka niistä toki löytyykin myös toisistaan eroavia haasteita, mahdollisuuksia, ja yksilöllisiä vaatimuksia. Psyykkinen valmennus soveltuu siis yhtä lailla yksilö- ja joukkuelajien urheilijoille, yksittäisille urheilijoille, kuin kokonaisille joukkueillekin.